VIINI Pino Pino Vino Frizzante

Pino Pino Vino Frizzante
Italia, Lombardia, puolikuiva valkoviini
Luonnehdinta: Puolikuiva, hapokas, pirskahteleva, päärynäinen, sitruksinen, kevyen persikkainen
Rypäleet: Pinot noir
Alkoholi: 11,5 %
Energiaa: 80 kcal/100 ml
Sokeria: 14 g/l
Valmistaja: Statiellae

Odotin tältä pirskahtelevalta valkoviiniltä enemmän kuin loppujen lopuksi sain: toivoin saavani raikkaan aurinkoiseen ja lämpimään kesäpäivään istuvan juoman, mutta lopputulos oli kuitenkin jokseenkin yksioikoinen ja tasapaksu. Niin tuoksussa kuin maussakin olin aistivinani ainakin paistettua omenaa. Myös mausteisuutta löytyi jonkin verran, kuten Pinot noirista tehdyltä valkoviiniltä sopii odottaakin. Viinin hapokkuus ei minulle jättänyt kaipaamaani suutuntumaa. Kyllä tästäkin pullollisesta mielellään joi pohjan näkyviin, mutta tuskin palaan sen pariin toistamiseen.

Tuottaja Statiellae on vuonna 2011 perustettu kuohuviinitalo, jonka omistaa Barone Montalto. Kaikkiaan 150 hehtaarin laajuiset viljelmät sijaitsevat Paviassa, Lombardiassa.

Lombardialaista viiniä

Italia on Ranskan ohella maailman suurin viinintuottaja, ja itse taidan määrällisesti suosia kaikkein eniten italialaisia valkoviinejä. Lombardia ja sen suurin kaupunki Milano ovat Italian teollisuuden keskus ja väkirikkain alue. Viiniviljelmiäkin näkyy monin paikoin, mutta siitä huolimatta lombardialaisesta viinistä ei kuitenkaan ole tullut omaleimaista vientituotetta. Alueen viinit ovat olleet kysyttyjä korkeintaan muiden alueiden kuohuviinituotannon perusviineinä. Oltrepó Pavese, Pavian eteläpuolella kohoava kukkulainen alue, jossa viljellään viiniä 17 000 hehtaarilla, on kooltaan ja tuotantomäärältään Lombardian merkittävin viininnviljelyalue. Puolet sen tuotannosta menee kuitenkin edelleen perusviininä läheisen Piemonten kuohuviiniteollisuudelle. Tämä kauppasuhde suosi jo varhain pelkästään suuria määriä tavoittelevaa viininviljelyä. Monipuolista lajikevalikoimaa ei käytetty nimeksikään korkealaatuisten paikallisten viinien tuiotantoon. Tilanne on kuitenkin pikku hiljaa parantumassa, ja viimeisten vuosikymmenien aikana jotkin pienemmät alueet ovat pystyneet luomaan oman laadukkaan imagon.

Valkoinen Pinot noir

Pinot noir eli italialaisittain Pinot nero on haastavan ja oikukkaan rypäleen maineessa. Se on vaativa kasvupaikkansa ilmaston ja maaperän suhteen. Vaativien kasvuolosuhteidensa ansiosta Pinot noir viihtyy vain viileillä viinintuotantoalueilla.

Pinot noir -valkoviini on usein vivahteikkaampi kuin useat muut valkoviinit, koska se tehdään punaisista rypäleistä. Väri voi vaihdella kalpean valkokullasta sevän sahraminkeltaiseen. Pinot noir -valkoviinit valmistetaan muiden valkoviinien tapaan eli hyvin eri tavalla kuin Pinot noirista tehtävät punaviinit. Jotkut valmistajat käyttävät tammitynnyreitä, kun taas toiset terästankkeja. 

Ruokavinkkinä voisin mainita, että Pinot noir -valkoviinit sopivat hyvin sienien seuraksi. 

VIINI Green Soul Riesling 2014

Green Soul Riesling 2014

Saksa, Rheinhessen, puolikuiva valkoviini

Luonnehdinta: Hapokas, sitruunainen, viheromenainen, kevyen arikoosinen, mausteinen

Rypäleet: Riesling

Alkoholi: 11 %

Energiaa: 80 kcal / 100 ml

Sokeria: 18 g/l

Valmistaja: Binderer St. Ursula

Uusi tuttavuus Alkon valikoimissa: puolikuiva saksalainen luomu-Riesling Rheinhessenin viininviljelyalueelta. Tämä viini miellytti minua heti ensimmäisellä suutuntumalla. Tässäpä mitä mainioin kesäviini, jonka reippan kirpeä hapokkuus nostaa veden kielelle. Tuoksu ei ole erityisen mieleenpainuva, mutta puhdaspiirteinen. Sokeria on melko paljon, mutta hapokkuus tasapainottaa mukavasti. Mitä mainioin seurusteluviini. Hinta-laatusuhteeltaan mielestäni hyvä ostos.

Binderer St. Ursula on viiniliike, jonka perusti Herold Binderer vuonna 1951. Vuodesta 1990 yritys on omistanut viinitiloja myös Unkarissa. Vuosituotanto on n. 65 miljoonaa pulloa.

Rieslingin maa

Saksa on ennen kaikkea Rieslingin maa. Rieslingin osuus koko Saksan köynnösalasta on viidennes. Maailman Riesling-viineistä Saksassa tehdään 70 %. Rypäleen viljely alkoi näillä seuduilla jo 1000-luvulla, mutta yleistyi vasta viitisensataa vuotta myöhemmin.

Rieslingit ovat vaalean keltaisia vihertävine heijasteineen, mutta myös keltaisia tai kullankeltaisia. Ne tuoksuvat hienon hedelmäisiltä, omenalta, persikalta, greipiltä. Riesling-viinit ovat hapokkaita, aromaattisia ja kukkaisia. Raikas hapokkuus tuntuu kitalaessa. Riesling sopii kuiviin ja puolimakeisiin viineihin.

Viiniä on viljelty Saksan alueella jo vuosisatoja, mutta todellinen kasvu alkoi vasta 1960-luvulla. Saksalaisella viinillä oli myös pitkään halvan massatuotteen maine: laadultaan usein varsin kyseenalainen liebfraumilch miellettiin Saksan tärkeimmillä myyntimarkkinoilla Englannissa ja Yhdysvalloissa melkein saksalaisen viinin synonyymiksi.

Samalla kun viinintuotanto voimakkaasti kasvoi, myös laatu alkoi elpyä 1990-luvulla. Melkein kaikkialla viininviljlijät alkoivat puristaa viinejä, jotka täyttivät markkinoiden kasvaneet vaatimukset. Modernit valmistusmenetelmät ja keskittyminen parhaisiin rypälelajikkeisiin ovat lisänneet saksalaisten kuivien ja makeiden viinien arvostusta. Valmistajan yksilöllinen kädenjälki näkyy – tai maistuu – nykyään saksalaisen viinin laadussa selvemmin kuin kasvupaikan erityispiirteet tai alueelliset tuntomerkit. Jos tästä kehityksestä haluaa etsiä jotakin kielteistä, niin tekniikan tunkeutuminen valmistamoihin on saanut aikaan sen, että varsinkin perusviinit ovat alkaneet muistuttaa entistä enemmän toisiaan.

Reinin länsirannalla sijaitseva Rheinhessen on Saksan kiistatta suurin viininviljelyalue. Köynnöksiä ja viiniä näkyy miltei kaikkialla. Se on yksi Saksan lämpimimmistä ja kuivimmista viinialueista. Rheinhessen on ollut sidoksissa massamerkki liebfraumilchiin enemmän kuin mikään muu viinialue. Onneksi Rheinhessenillä on tarjota paljon muutakin. Niersteinin Rotliegenden liuskekivimuodostumassa, joka geologisen siirroksen tuloksena kulkee poikittain Reinin hautavajoamaan nähden, kasvavat rieslingviinit.

Luomuviiniä

Luomuviljely pääsi Rheinhessenissä alkuun jo 1970-luvulla ja on myöhemmin saanut alueella paljon seuraajia. Mettenheimilainen Sanderin tila on Saksan vanhin luomuviinitila. Ottoheinrich Sander alkoi jo 1950-luvulla epäillä sukupolvensa edistysuskoa, joka näkyi viinitiloilla ylenpalttisena tekniikan ja kemian mahtina. Hän oli huomannut humuksen köyhtymisen ja eroosion etenemisen maaperässä ja ryhtyi taistelemaan niitä vastaan ympäristöystävällisillä keinoilla, kuten orgaanisella lannoituksella, hyödyllisten hyönteisten tukemisella, nurmettamisella ja luopumalla kemiallisista torjunta-aineista. Luomuviinin viljelyn perustana on viinitarhan maaperän elämä, jonka aktivoimiseksi ja ravitsemiseksi viljelijät käyttävät orgaanisia aineita. Tässä kompostilla on päätehtävä. Monivuotinen vihrlannoituskasvusto korvaa vuoroviljelyn. Sen avulla maahan kehittyy tiheä juuristo, jolla on myönteinen vaikutus pieneliöstön kehittymiselle. Monipuoliset palkokasvien, apiloiden, viljan, ruohon ja yrttien sekoitukset toimivat lannoitteena, ja kukat houkuttelevat hyönteisiä, jotka pitävät tuhohyönteisten kannat kurissa.