AJATUS Aforismi

Elämä on matka, jonka määränpää selviää perillä.

VIINI Murviedro Iris

Murviedro Iris 2014
Espanja, Utiel-Requena, puolimakea punaviini
Luonnehdinta: Kevyt, keskitanniininen, puolimakea, vadelmainen, kevyen karpaloinen, hennon kukkainen
Rypäleet: Tempranillo, Garnacha
Alkoholi: 10 %
Vuosikerta: 2014
Energiaa: 70 kcal / 100ml
Sokeria: 18.00 g/l
Valmistaja: Bodegas Murviedro

Veikkaanpa, että tämä viini jakaa mielipiteitä. Ei niin, että Murviedro Iris olisi jotenkin erikoisen makuinen, vaan siksi, että joidenkin hardcore-harrastajien mielestä se saattaa olla liiankin helppo, ohut ja tavallinen. Viinin väri on keskisyvä, kirsikanpunainen. Tuoksu on hedelmäinen, ja siinä on tavoitettavissa ainakin mansikkaa, kuten Tempanilloihin kuuluukin. Vähätanniininen ja pehmeän kevyt juotava, hieman makea, joten sellaisena minun mielestäni kelpo seurustelujuoma. Murviedro Iris on saatu aikaiseksi niin, että Tempranillo- ja Garnacha-rypäleet on ensin valmistettu viineiksi erikseen ja käymisen jälkeen sekoitettu keskenään. Murviedro Iris kannattaa viilentää ennen tarjoilua.

Murviedro Irisin rypäleet tulevat Utiel-Requenan viinialueelta Valencian maakunnasta Espanjan itäosasta. Tuottaja, Viinitalo Murviedro perustettiin vuonna 1927, ja se on sveitsiläisen Schenk Groupin tytäryhtiö. Bodegas Murdiedro on melkoinen massatuottaja, minkä vuoksi talolla on laaja ja hinnaltaan edullinen punaviinivalikoima. Talo yhdistää viininvalmistuksessaan modernin teknologian sekä perinteiset rypälelajikkeet. Bodegas Murviedron filosofiana on valmistaaperinteikkäistä espanjalaisista rypälelajikkeista viimeisimmän teknologian avulla laatuviinejä suurella volyymilla. Jälkimmäinen tavoite siis ainakin on täyttynyt, ja edellisen perusteeksi Bodegas Murviedrolla on ainakin esittää yli 50 mitalia viinialan arvovaltaisimmissa kilpailuissa. Murviedro-viinit tulevat Itä-Espanjasta Utiel-Requenan, Valencian ja Alicanten alueilta. Viljeltyjä rypälelajikkeita ovat valkoiset Macabeo, Merseguera, Moscatel, Chardonnay ja Sauvignon Blanc sekä punaiset Bobal, Tempranillo, Monastrell, Garnacha.

Maailman suurin köynnösala

Espanjan viiniköynnösala on maailman suurin. Tuottajana se on kuitenkin vasta kolmantena Ranskan ja Italian jälkeen. Toisin kuin voisi äkkiseltään olettaa, Espanja ei sittenkään ole kaikkein ihanteellisin paikka viininviljelyyn. Espanjassa hehtaaria kohden tuotetaan paljon vähemmän viiniä kuin muissa länsieurooppalaisissa viinimaissa. Ilmasto asettaa omat rajoituksensa: pääilmastovyöhykkeitä on kolme, ja yhtäällä köynnöksiä uhkaa paahtava helle ja toisaalla pakkanen. Vuoristoiset olosuhteet ovat nekin omiaan vähentämään tuottavuutta.

Oman mielenkiintoisen vaiheen espanjalaisen viinin historiassa muodostaa se aika, jonka Pyreneiden niemimaa oli arabien vallan alla. Foinikialaiset ja kreikkalaiset olivat aloittaneet niemimaalla viininviljelyn jo satoja vuosia ennen ajanlaskun alkua, ja myöhemmin roomalaiset alkoivat tuottaa viiniä espanjassa oikein teollisessa mielessä. Islam suhtautuu alkoholiin kielteisesti, mutta Espanjassa arabivalloittajat näyttävät olleen hieman toista maata – tai sitten niin kaukana kotoa, että he olivat valmiita omaksumaan viininjuonnin jalon taidon paikallisilta asukkailta. Nimellisesti arabit valmistivat viiniä lääkinnällisiin tarkoituksiin, mutta esimerkiksi Córdoban hovissa syntyneessä runoudessa ylistetään toistuvasti viinin siivittävää vaikutusta. Loppujen lopuksi viininviljely oli monin paikoin ainoa elinkeino, joka selvisi arabien ja kristittyjen välisten sotien aiheuttamalta hävitykseltä: kuivan ilmaston vuoksi kauas toisistaan istutetut köynnökset olivat vaikeasti tuhottavissa – ja kukaties sotapäälliköiltäkin löytyi sen verran viisautta ja sivistystä, että he ymmärsivät, mikä elämässä on todella tärkeää.

Espanjalaisessa viinitaloudessa 1980- ja 1990-luvut sujuivat viininviljelyn nykyaikaistamisen ja uudelleenjärjestelyn merkeissä. Erityishuomiota kiinnitettiin laadun kohottamiseen. Samalla monia pienempiä viljelyalueita rohkaistiin laatuviinien valmistamiseen. Perinteisiä rypälelajikkeita, jo unohduksen yöhön joutuneita, on otettu uudelleen jalostuksen piiriin. Yleisesti ottaen espanjalaisen viinin taso on vahvassa nousussa, ja uusien valmistusmenetelmien ansiosta maa tuottaa monipuolisesti laadukkaita juomia.

Utiel-Requena

Valitettavasti Valencian, Espanjan kolmanneksi suurimman kaupungin, viinialue on edelleenkin jonkinmoinen espanjalaisen viininviljelyn murheenkryyni. Pääosa tuotannosta myydään yhä massatavarana. Punaviinit valmistetaan yleensä erilaisina Bobalin, Monastrellin, Tempranillon ja Garnachan sekoitteina. Utiel-Requenan punaviiniseutu sijaitsee Valencian kaupungista suoraan länteen. Alueen keskellä ovat kukkulaisella ylängöllä sijaitsevat Utielin ja Requenan kaupungit. Tämän alueen 40 000 hehtaarin köynnösalasta Bobal on valloittanut kolme neljäsosaa. Menneinä aikoina Utiel-Requena tuotti suuria määriä värjäyspunaviinejä tai yksinkertaista punaista tynnyritavaraa. Tähän on vaikuttanut yksi merkittävä tekijä: Valencian ylängöllä voi tulla aikaisia syyshalloja, joten enemmänkin määrään kuin laatuun tähtäävät tarhurit keräävät sadon hyvin aikaisin. Näin aikaisin korjatuissa rypäleissä on vain vähän tanniineja.

Utiel-Requenan alueella maaperä on köyhää ja ilmasto mannermainen eli kesät kuumia ja talvet kylmiä. Bobalin ohella muita rypäleitä ovat Tempranillo, Garnacha, Cabernet Sauvignon, Merlot, Syrah, Macabeo, Merseguera, Chardonnay ja Sauvignon Blanc.

Temparillo ja Garnacha

Garnacha eli ranskalaisittain Grenache on neljän laajimmalle levinneen punaisen rypäleen – Cabernet Sauvignonin, Merlotin, Pinot Noirin ja Syrahin – jälkeen seuraavana. Garnacha on tärkeässä roolissa monissa Riojan alueen viineissä. Sitä käytetään usein juuri tähän tapaan, viinisekoituksiin yhdisttetynä. Tempranillo taasen on Espanjan Espanjan tärkein punvaniinirypäle. Monivivaihteisuudestaan huolimatta Tempranillo on jäänyt pääosin espanjalaisten omaksi jutuksi.Tempranillo on tunnettu lempeän pehmeästä mansikkaisuudestaan, joka tulee esiin myös Murviedro Irisissä. Osa nykyisistä espanjalaisista viinintuottajista on kuitenkin alkanut valmistaa Tempranilloa aiempaa tummempana, tiiviimmin hedelmäisenä ja tanniinisena.

Garnacha-viinit sopivat hyvin täyteläisiin lihapatoihin ja makkararuokiin. Tempranillot taasen voi yhdistää haudutettuihin tai paistettuihin porsaanliha- ja lammasruokiin.

VIINI Pino Pino Vino Frizzante

Pino Pino Vino Frizzante
Italia, Lombardia, puolikuiva valkoviini
Luonnehdinta: Puolikuiva, hapokas, pirskahteleva, päärynäinen, sitruksinen, kevyen persikkainen
Rypäleet: Pinot noir
Alkoholi: 11,5 %
Energiaa: 80 kcal/100 ml
Sokeria: 14 g/l
Valmistaja: Statiellae

Odotin tältä pirskahtelevalta valkoviiniltä enemmän kuin loppujen lopuksi sain: toivoin saavani raikkaan aurinkoiseen ja lämpimään kesäpäivään istuvan juoman, mutta lopputulos oli kuitenkin jokseenkin yksioikoinen ja tasapaksu. Niin tuoksussa kuin maussakin olin aistivinani ainakin paistettua omenaa. Myös mausteisuutta löytyi jonkin verran, kuten Pinot noirista tehdyltä valkoviiniltä sopii odottaakin. Viinin hapokkuus ei minulle jättänyt kaipaamaani suutuntumaa. Kyllä tästäkin pullollisesta mielellään joi pohjan näkyviin, mutta tuskin palaan sen pariin toistamiseen.

Tuottaja Statiellae on vuonna 2011 perustettu kuohuviinitalo, jonka omistaa Barone Montalto. Kaikkiaan 150 hehtaarin laajuiset viljelmät sijaitsevat Paviassa, Lombardiassa.

Lombardialaista viiniä

Italia on Ranskan ohella maailman suurin viinintuottaja, ja itse taidan määrällisesti suosia kaikkein eniten italialaisia valkoviinejä. Lombardia ja sen suurin kaupunki Milano ovat Italian teollisuuden keskus ja väkirikkain alue. Viiniviljelmiäkin näkyy monin paikoin, mutta siitä huolimatta lombardialaisesta viinistä ei kuitenkaan ole tullut omaleimaista vientituotetta. Alueen viinit ovat olleet kysyttyjä korkeintaan muiden alueiden kuohuviinituotannon perusviineinä. Oltrepó Pavese, Pavian eteläpuolella kohoava kukkulainen alue, jossa viljellään viiniä 17 000 hehtaarilla, on kooltaan ja tuotantomäärältään Lombardian merkittävin viininnviljelyalue. Puolet sen tuotannosta menee kuitenkin edelleen perusviininä läheisen Piemonten kuohuviiniteollisuudelle. Tämä kauppasuhde suosi jo varhain pelkästään suuria määriä tavoittelevaa viininviljelyä. Monipuolista lajikevalikoimaa ei käytetty nimeksikään korkealaatuisten paikallisten viinien tuiotantoon. Tilanne on kuitenkin pikku hiljaa parantumassa, ja viimeisten vuosikymmenien aikana jotkin pienemmät alueet ovat pystyneet luomaan oman laadukkaan imagon.

Valkoinen Pinot noir

Pinot noir eli italialaisittain Pinot nero on haastavan ja oikukkaan rypäleen maineessa. Se on vaativa kasvupaikkansa ilmaston ja maaperän suhteen. Vaativien kasvuolosuhteidensa ansiosta Pinot noir viihtyy vain viileillä viinintuotantoalueilla.

Pinot noir -valkoviini on usein vivahteikkaampi kuin useat muut valkoviinit, koska se tehdään punaisista rypäleistä. Väri voi vaihdella kalpean valkokullasta sevän sahraminkeltaiseen. Pinot noir -valkoviinit valmistetaan muiden valkoviinien tapaan eli hyvin eri tavalla kuin Pinot noirista tehtävät punaviinit. Jotkut valmistajat käyttävät tammitynnyreitä, kun taas toiset terästankkeja. 

Ruokavinkkinä voisin mainita, että Pinot noir -valkoviinit sopivat hyvin sienien seuraksi. 

VIINI Green Soul Riesling 2014

Green Soul Riesling 2014

Saksa, Rheinhessen, puolikuiva valkoviini

Luonnehdinta: Hapokas, sitruunainen, viheromenainen, kevyen arikoosinen, mausteinen

Rypäleet: Riesling

Alkoholi: 11 %

Energiaa: 80 kcal / 100 ml

Sokeria: 18 g/l

Valmistaja: Binderer St. Ursula

Uusi tuttavuus Alkon valikoimissa: puolikuiva saksalainen luomu-Riesling Rheinhessenin viininviljelyalueelta. Tämä viini miellytti minua heti ensimmäisellä suutuntumalla. Tässäpä mitä mainioin kesäviini, jonka reippan kirpeä hapokkuus nostaa veden kielelle. Tuoksu ei ole erityisen mieleenpainuva, mutta puhdaspiirteinen. Sokeria on melko paljon, mutta hapokkuus tasapainottaa mukavasti. Mitä mainioin seurusteluviini. Hinta-laatusuhteeltaan mielestäni hyvä ostos.

Binderer St. Ursula on viiniliike, jonka perusti Herold Binderer vuonna 1951. Vuodesta 1990 yritys on omistanut viinitiloja myös Unkarissa. Vuosituotanto on n. 65 miljoonaa pulloa.

Rieslingin maa

Saksa on ennen kaikkea Rieslingin maa. Rieslingin osuus koko Saksan köynnösalasta on viidennes. Maailman Riesling-viineistä Saksassa tehdään 70 %. Rypäleen viljely alkoi näillä seuduilla jo 1000-luvulla, mutta yleistyi vasta viitisensataa vuotta myöhemmin.

Rieslingit ovat vaalean keltaisia vihertävine heijasteineen, mutta myös keltaisia tai kullankeltaisia. Ne tuoksuvat hienon hedelmäisiltä, omenalta, persikalta, greipiltä. Riesling-viinit ovat hapokkaita, aromaattisia ja kukkaisia. Raikas hapokkuus tuntuu kitalaessa. Riesling sopii kuiviin ja puolimakeisiin viineihin.

Viiniä on viljelty Saksan alueella jo vuosisatoja, mutta todellinen kasvu alkoi vasta 1960-luvulla. Saksalaisella viinillä oli myös pitkään halvan massatuotteen maine: laadultaan usein varsin kyseenalainen liebfraumilch miellettiin Saksan tärkeimmillä myyntimarkkinoilla Englannissa ja Yhdysvalloissa melkein saksalaisen viinin synonyymiksi.

Samalla kun viinintuotanto voimakkaasti kasvoi, myös laatu alkoi elpyä 1990-luvulla. Melkein kaikkialla viininviljlijät alkoivat puristaa viinejä, jotka täyttivät markkinoiden kasvaneet vaatimukset. Modernit valmistusmenetelmät ja keskittyminen parhaisiin rypälelajikkeisiin ovat lisänneet saksalaisten kuivien ja makeiden viinien arvostusta. Valmistajan yksilöllinen kädenjälki näkyy – tai maistuu – nykyään saksalaisen viinin laadussa selvemmin kuin kasvupaikan erityispiirteet tai alueelliset tuntomerkit. Jos tästä kehityksestä haluaa etsiä jotakin kielteistä, niin tekniikan tunkeutuminen valmistamoihin on saanut aikaan sen, että varsinkin perusviinit ovat alkaneet muistuttaa entistä enemmän toisiaan.

Reinin länsirannalla sijaitseva Rheinhessen on Saksan kiistatta suurin viininviljelyalue. Köynnöksiä ja viiniä näkyy miltei kaikkialla. Se on yksi Saksan lämpimimmistä ja kuivimmista viinialueista. Rheinhessen on ollut sidoksissa massamerkki liebfraumilchiin enemmän kuin mikään muu viinialue. Onneksi Rheinhessenillä on tarjota paljon muutakin. Niersteinin Rotliegenden liuskekivimuodostumassa, joka geologisen siirroksen tuloksena kulkee poikittain Reinin hautavajoamaan nähden, kasvavat rieslingviinit.

Luomuviiniä

Luomuviljely pääsi Rheinhessenissä alkuun jo 1970-luvulla ja on myöhemmin saanut alueella paljon seuraajia. Mettenheimilainen Sanderin tila on Saksan vanhin luomuviinitila. Ottoheinrich Sander alkoi jo 1950-luvulla epäillä sukupolvensa edistysuskoa, joka näkyi viinitiloilla ylenpalttisena tekniikan ja kemian mahtina. Hän oli huomannut humuksen köyhtymisen ja eroosion etenemisen maaperässä ja ryhtyi taistelemaan niitä vastaan ympäristöystävällisillä keinoilla, kuten orgaanisella lannoituksella, hyödyllisten hyönteisten tukemisella, nurmettamisella ja luopumalla kemiallisista torjunta-aineista. Luomuviinin viljelyn perustana on viinitarhan maaperän elämä, jonka aktivoimiseksi ja ravitsemiseksi viljelijät käyttävät orgaanisia aineita. Tässä kompostilla on päätehtävä. Monivuotinen vihrlannoituskasvusto korvaa vuoroviljelyn. Sen avulla maahan kehittyy tiheä juuristo, jolla on myönteinen vaikutus pieneliöstön kehittymiselle. Monipuoliset palkokasvien, apiloiden, viljan, ruohon ja yrttien sekoitukset toimivat lannoitteena, ja kukat houkuttelevat hyönteisiä, jotka pitävät tuhohyönteisten kannat kurissa.