lauantai 6. helmikuuta 2016

YHTEISKUNTA Tolkun ihmiset

Meille on viime aikoina lanseerattu uusi tapa toimia ja ajatella, nimittäin sellainen tolkun ihmisen määritelmä. Jostakin syystä ihmisillä näyttää yhä olevan kaipaus yhtenäiskulttuuriin ja joukkokäyttäytymiseen, ja tuo kaipaus tuntuu nostavan päätään erityisesti silloin, kun ei oikein tiedetä, miten johonkin monimutkaiselta vaikuttavaan asiaan pitäisi suhtautua eikä kuitenkaan oikein viitsi itse ottaa asioista selvää, ja silloinhan joku neverheard-bloggarikin kelpaa suunnannäyttäjäksi ohjeistamaan, että suuri enemmistö, hatusta heitettynä arviona jotakuinkin neljä viidestä, ajattelee juuri tällä tavalla kuin neverheard-bloggari, ja koska neverheard-bloggari kokee olevansa tolkun ihminen, niin silloin myös neljä viidestä suomalaisesta on tolkun ihmisiä. Ja kun oikein yrittää olla tolkun ihminen eli yhtä aikaa sekä tätä että tuota mieltä, saattaa käydä niin kuin presidentille, ettei enää itsekään tiedä, mitä mieltä on. Täytyykö meidän oikeasti kuulua johonkin myyttiseen "hiljaiseen enemmistöön" eli siihen porukkaan, joka yrittää ajatella sillä tavalla kuin nyt on jotenkin muodikasta ajatella, jotta olisi niin kuin kaikki ne muut tolkun ihmiset, sen sijaan, että ajattelisi niin kuin itsestä tuntuu?